0

Ostoskori

0
Subtotal: 0,00 

Ostoskori on tyhjä.

Verkkokauppias, kuka hoitaa maksujasi?

Verkkokaupan toiminta käynnistyi 90-luvun alussa, mutta lähti kasvuun vasta vuosituhannen vaihteessa. Silloin verkkokaupasta tuli myös vastuullisempi. Itse käytin verkkokauppaa pitkään niin, että vertailin tuotteita kotona verkossa, mutta tein ostokset fyysisessä myymälässä. Osittain tämä johtui siitä, että 15–20 vuotta sitten verkkokaupat olivat vielä lapsenkengissä, ja myös siitä, etten luottanut, olisivatko tilatut tuotteet lopulta oikeita, miten ja milloin tuotteet toimitettaisiin tai kuinka tuotteen mahdollinen palauttaminen tapahtuisi. Logistiikka toimi kuitenkin varsin eri tavalla 20 vuotta sitten. Esimerkiksi lähikaupassa ei ollut noutopistettä ja toimitus kotiin 1–2 päivän kuluttua tilauksen tekemisestä oli pelkkää utopiaa.

Tilanne on kuitenkin muuttunut. Tänä päivänä Suomen satamiin saapuu päivittäin jättimäisiä rahtilaivoja, joiden sisältö pitää toimittaa kuluttajille nopeasti ja mielellään vihreitä arvoja noudattaen. Konttilaivoihin voidaan nykyään lastata jopa 25 000 konttia. Esimerkiksi surullisen kuuluisan konttialuksen Evergreenin lastin arvo oli 775 miljoonaa dollaria ja sen kyydissä oli 18 300 konttia sen juuttuessa Suezin kanavaan aiemmin tänä vuonna. Monen kuluttajan halpisgrilli Kiinasta myöhästyi. Muistelen myös monien pohtineen, miten Suomen Posti tulee pärjäämään, kun sähköpostiviestintä oli lyönyt läpi ja yritykset lähettivät verkkolaskuja paperisten sijaan. Jopa joulukortit muuttuivat sähköisiksi. Jälkikäteen voidaan todeta, että posti selvisi tästä muutoksesta. Joulukuussa 2020 posti toimitti 1,9 miljoonaa pakettia viikossa ja rekrytoi pelkästään vuoden 2020 joulusesonkia varten 2 500 kausityöntekijää.

Tarjoa asiakkaallesi saumaton ostokokemus

Verkkokauppaan tarvittava alkuinvestointi vaihtelee joistakin tuhansista euroista ylöspäin. Kattoa ei ole. Perussääntönä voidaan pitää sitä, että pienen tai keskisuuren yrityksen verkkokauppa edellyttää noin 10 000 euron suuruista alkuinvestointia. Tähän lasken mukaan myös maksupalveluntoimittajan teknisen integroinnin. Maksupalveluntarjoajan tehtävänä on maksukorttien, laskutuksen ja mobiilimaksujen, kuten Apple Payn ja Google Payn, käsittely ja prosessointi. Maksupalveluntarjoaja huolehtii myös siitä, että yritykset saavat rahansa – mieluiten heti ostotapahtumaa seuraavana päivänä. Maksuajasta käytetään usein ilmaisua T+1 (eli tapahtumapäivä + 1 päivä). Ilman maksupalveluntarjoajaa verkkokaupassa ei voi tehdä ostoksia. Maksupalveluntarjoaja on pakollinen osa verkkokauppaa ja kuuluu myös kaikkien tärkeimpiin tekijöihin. Sen on oltava turvallinen, sillä kyseessä on asiakkaiden korttitietojen käsittely. Se myös tukee verkkokaupan myyntikonversiota kassalla.

Asiakkaille tulisi tarjota saumattomia ostokokemuksia riippumatta myyntikanavasta. Täydellisessä maailmassa asiakasta palvellaan kaikissa myyntikanavissa identtisesti (eng. Omnichannel). Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi maksutavat, visuaalinen ilme sekä mahdolliset kanta-asiakasohjelmat. Osta verkosta ja palauta kauppaan -käytäntö on iso plussa, mikäli molemmat myyntikanavat löytyvät. On myös syytä tarkastella verkkokaupan kassanäkymää sekä sitä, kuinka monta klikkiä vaaditaan kaupan läpiviemiseksi. Mitä enemmän klikkejä, sitä enemmän epäonnistuneita tapahtumia. Kaikki tarpeeton tulisi kuoria pois tai minimoida niin, ettei se häiritse ostajaa. Hyvä maksupalveluntarjoaja tukee näitä ominaisuuksia ja parantaa verkkokauppiaan myyntikonversiota.

Harva maksupalveluntarjoaja kuitenkaan kykenee tukemaan täydellistä monikanavaisuutta, sillä se vaatii sitä, että palveluntarjoajan oma alusta on riittävän moderni ja rakennettu tukemaan monikanavaisuutta. Koska isot maksupalveluntarjoajat usein ovat lopputuote yrityskonsolidoinnista, jääkin juuri monikanavaisuus pois. Eri alustat eivät yksinkertaisesti keskustele toistensa kanssa, jolloin kauppiaan on käytettävä useampaa järjestelmää raportointia ja palautuksia varten, eikä kauppias pysty tarjoamaan kuluttajille täydellistä ostokokemusta.

Valitse palveluntarjoaja huolella

Sopivan maksupalveluntarjoajan valinta ei ole helppoa. Edellä mainitut tiedot eivät aina ole osa palveluntarjoajien markkinointia. Kannattaakin ensin miettiä, mitkä ovat omat tarpeet tänään sekä kolmen vuoden kuluttua.

Verkkohakuja tehtäessä palveluntarjoajien hissipuheet vaikuttavat varsin samankaltaisilta: 1) nopea integrointi, 2) useita maksutapoja ja 3) edullinen hinta. Useimmissa tapauksissa markkinointi pitää paikkansa ja juuri näillä argumenteilla on merkitystä valittaessa maksupalveluntarjoajaa. Tarkastellaan näitä kolmea pääargumenttia lähemmin.

1) Nopea integrointi

Maksupalveluntarjoajan integrointiin on useita tapoja. Niistä tavallisin on käyttää niin sanottua plug-in-liitännäistä. Kyseessä on valmis moduuli, jonka maksupalveluntarjoaja on kehittänyt palvelun helppoa käyttöönottoa varten. Plug-in eli ”plugari” on valmis koodia sisältävä moduuli, joka asennetaan verkkokauppaan plug and play tyyliin. Pienistä verkkokaupoista 90 % käyttää niin kutsuttua plug-in-integrointia. Asennus tapahtuu tunnissa eikä koodia tarvitse osata. Plug-iniin voi kuitenkin liittyä tiettyjä rajoituksia, joiden takia sitä ei voi käyttää joissakin ympäristöissä tai se ei välttämättä tue kaikkea toivottua. Silloin on valittava kattavampi integrointitapa, joka edellyttää teknistä osaamista. Tässä tapauksessa maksupalveluntarjoajan (API) ja verkkokaupan (API) rajapinnat yksinkertaisesti ohjelmoidaan yhteen.

API-rajapinta on ohjelmointirajapinta, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Se kestää kauemmin ja on kalliimpaa, mutta palvelusta saadaan näin mukautetumpi ja siinä on kaikki tarvittavat toiminnot juuri halutulla tavalla. Plug-iniä voidaan verrata terassin portaisiin. Voit ostaa valmiit portaat (plug-in) puutavaramyymälästä ja kiinnittää ne terassiin ruuveilla. Monimutkaisempaan terassiin, jossa on poikkeavat mitat, tarvitaan todennäköisesti portaat, joita ei voi ostaa valmiina. Silloin ne on rakennettava paikan päällä (ohjelmoitava itse API to API).

2) Useita maksutapoja

Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä enemmän maksutapoja kuluttajalle voidaan tarjota verkkokaupassa, sitä suurempi ostokonversio on. Useimmilla maksupalveluntarjoajilla on nykyisin suhteellisen suuri maksutapavalikoima. Perinteiset maksutavat, kuten verkkopankkimaksu ja suuret korttiyhtiöt Visa ja MasterCard ovat yleensä vakiona. Yhä useammat kuluttajat valitsevat kuitenkin mieluiten jonkin modernimman maksutavan, kuten MobilePayn, Apple Payn tai Google Payn. Käytettävissä on myös useita laskutuspalveluntarjoajia, joista tunnetuin on ruotsalainen Klarna.

Nykyään kuluttajille kannattaa tarjota moderneja maksutapoja. Tutkimusten mukaan maksutavat ohjaavat tietyssä määrin kuluttajien toimintaa. Jos asiakkaan suosima maksutapa puuttuu verkkokaupasta, saattaa asiakas etsiä tuotteen toisesta verkkokaupasta, jossa hänen haluamansa maksutapa on tarjolla. Suomen markkinoilla kaikista verkkokauppaostoksista keskimäärin 60 % maksetaan edelleen verkkopankin kautta (pankkisiirtona). Tämä on ainutlaatuista Suomen markkinoille, ja verkkomaksuja käytetään harvoin Suomen rajojen ulkopuolella. Suomessa tämä on kuitenkin toistaiseksi pakollista kilpailussa pärjäämiseksi.

3) Hinta

Hinnoittelu voi olla joko hyvin yksinkertaista tai monimutkaisempaa. Tämä riippuu pääasiassa verkkokaupan vuotuisesta liikevaihdosta, verkkokaupan keskiostoksesta sekä niin kutsutusta maksuyhdistelmästä (payment mix). Maksuyhdistelmällä tarkoitetaan sitä, miten ostot jakautuvat maksutapojen kesken. Näillä tekijöillä on ratkaiseva merkitys siinä, että maksupalveluntarjoaja löytää sopivimman hintatason. Maksuyhdistelmä on tärkeä myös siksi, että maksupalveluntarjoajalla on eri kustannukset riippuen maksutavasta. Monesti maksupalveluntarjoajat ovat kuitenkin laatineet erilaisia useimmille sopivia pakettihintoja. Jos verkkokaupan volyymi on suuri tai siellä myydään arvokkaita (kalliita) tuotteita, maksupalveluntarjoajalta kannattaa pyytää räätälöity tarjous.

Hinnoittelu koostuu usein kuukausimaksusta sekä kiinteästä ja prosentuaalisesta tapahtumakohtaisesta maksusta. Esim. 4,90 € kuukaudessa + 0,3 €/maksutapahtuma + 1 % (Visa/MasterCard). Visa- ja Mastercard -hinnat jaetaan vielä siten, että Visa Debitille on oma hinta ja Visa Creditille omansa. Visa ja MC-korteista voisi siten muodostua neljä eri hintaa verkkokauppiaalle.

Kuukausimaksu kattaa maksupalveluntarjoajan kiinteät kustannukset. Kiinteä maksu 0,3 € on kortin käsittelymaksu, ja prosentuaalinen maksu kattaa maksupalveluntarjoajan Visa- tai MasterCard-kulut maksupalveluntarjoajalle. Jos esimerkiksi verkkokauppiaan kulu maksupalveluntarjoajalle Visa Debit kortista on 1 %/tapahtuma, maksaa maksupalveluntarjoaja tästä prosenttiosuuden korttiyhtiölle eli Visalle tai MasterCardille. Tästä summasta korttiyhtiö palauttaa vielä prosenttiosuuden kortinmyöntäjälle eli pankille. Muita hinnoitteluun vaikuttavia muuttujia voivat olla esimerkiksi sopimuksen kesto ja asiakassuhde. Jos myymälän maksupäätteet ovat samalta maksupalveluntarjoajalta, asiakaskokonaisuus otetaan huomioon.

Maksupalveluntarjoajan valinnassa kannattaa siis aina tarkastella kokonaisuutta. Miten helppoa liittäminen on ja tarjoaako toimittaja kaikki olennaiset maksutavat, joita sinä ja asiakkaasi haluatte käyttää? Myös tulevaisuus kannattaa ottaa huomioon. Jos ajatuksena on laajentaa toimintaa muihin maihin, voi olla hyvä valita palveluntarjoaja, joka tarjoaa saman alustan muissa mahdollisissa toimintamaissa sekä tarkistaa, että heillä on voimassa oleva maksulaitoslisenssi kyseisissä maissa. Muutoin on todennäköistä, että laajentumisen myötä tarvitaan uusi integrointi. Näiden muuttujien lisäksi kannattaa ottaa huomioon verkkokaupan mahdolliset toiminnot, joita maksupalveluntarjoajan tulee tukea.

Edward Ingman
Head of Ecommerce & Partners
Verifone Finland

www.bluecommerce.fi
www.verifone.fi

Blogitekstin tukena käytetyt lähteet:
Valtanen, M. (Heinäkuu 2022). 225 000 000 laatikollista. Suomen Kuvalehti, 29, 25-31.
Posti rikkoi vain viikon vanhan pakettiennätyksen – jouluostokset tilataan tänä vuonna netistä
Ohjelmointirajapinta Wikipediassa